Liikunta- ja urheiluseurojen tulevaisuus rakentuu ennen kaikkea ihmisistä. Vaikka liikuntapaikat, talous ja toimintaympäristö muuttuvat, ratkaisevat seuratoiminnan menestyksen lopulta ne ihmiset, jotka osallistuvat toimintaan, mahdollistavat sen vapaaehtoisina tai hyödyntävät sitä harrastajina. Tulevaisuutta tarkasteltaessa seuratoimintaan osallistumiseen liittyvissä tekijöissä näkyy sekä haasteita että merkittäviä mahdollisuuksia.
SportEdu – Tulevaisuuden osaamista liikunta-alalle-hanke on toteuttanut syksyn 2025 ja kevättalven 2026 vuoden aikana useampia urheiluseurojen ja yhdistysten tulevaisuusiltoja Pohjois-Karjalassa ja järjestänyt tulevaisuustyöpajoja Itä-Suomen Liikuntaopiston koulutuksissa. Tässä blogisarjan toisessa osassa pääset lukemaan SportEdu -tulevaisuustyön antia, kuinka liikunta-ala koetaan muutosten keskellä ja miten esimerkiksi talouden kiristyminen, seuratoimijoiden ja vapaaehtoisten väheneminen, harrastamisen merkitys ja seurojen rooli tulevaisuudessa koetaan vaikuttavan seurojen ja liikuntatoimijoiden arkeen.
Vapaaehtoisten määrä vähenee – mutta sitoutuneiden merkitys korostuu
Yksi selkeimmistä muutoksista on vapaaehtoisten määrän väheneminen. Monessa seurassa on jo nyt havaittu, että uusia toimijoita on aiempaa vaikeampi saada mukaan hallintoon, tapahtumien järjestämiseen tai valmennuksen tukitehtäviin. Arjen kiireet, työelämän vaatimukset ja vapaa-ajan vaihtoehtojen lisääntyminen näkyvät seuratoiminnassa siten, että vastuut kasaantuvat yhä harvemmille ihmisille. Samalla yhdistysten ja seurojen tulevaisuustyöpajoista nousee kuitenkin esiin myös myönteinen havainto: mukana olevat vapaaehtoiset ovat usein erittäin sitoutuneita. Tulevaisuuden seurassa keskeiseksi kysymykseksi muodostuu, miten vapaaehtoisia voidaan tukea, kiittää ja houkutella mukaan pienempiinkin tehtäviin ilman pitkäaikaista sitoutumispakkoa.
Väestön ikääntyminen keskustelutti myös kaikissa tulevaisuustyöpajoissa. Ikäihmisten määrän ennakoidaan kasvavan ja samalla heidän roolinsa seuratoiminnassa vahvistuvan. Tämä tarkoittaa sekä uusia harrastajia että uusia mahdollisuuksia vapaaehtoistoimintaan. Ikäihmiset voivat toimia liikkujina, vertaisohjaajina, tapahtumien järjestäjinä ja yhteisöllisyyden rakentajina. Samalla seurat tarvitsevat lisää osaamista ikääntyvien liikuttamiseen ja heidän tarpeidensa huomioimiseen. Ikääntyminen ei siis näyttäydy vain haasteena, vaan merkittävänä mahdollisuutena uudistaa seuratoimintaa.
Harrastamisen merkitys kasvaa ja verkostot sekä yhteistyö kasvattavat mahdollisuuksia - kilpailullinen toiminta ei enää tavoita kaikkia
Monet tulevaisuustyöpajoihin osallistuneet urheiluseuratoimijat arvioivat kilpailullisen toiminnan merkityksen vähenevän. Kilpailumatkat pitenevät, kustannukset kasvavat ja osallistujamäärät pienenevät erityisesti pienemmillä paikkakunnilla. Kaikille ei myöskään löydy riittävästi harrastajia muodostamaan joukkueita tai kilpailuryhmiä. Kilpaurheilun asema ei kuitenkaan katoa. Sen sijaan se näyttää keskittyvän entistä vahvemmin niille harrastajille, jotka tavoittelevat kilpailullisia tavoitteita. Samanaikaisesti harrastamisen kenttä monipuolistuu, mikä haastaa seuroja tarjoamaan erilaisia polkuja erilaisille liikkujille.
Jos jokin ilmiö tulevaisuustyöpajoista korostuu, se on harrastetoiminnan merkityksen kasvu. Yhä useampi liikkuu hyvinvoinnin, sosiaalisten suhteiden, terveyden ja elämyksien vuoksi. Matalan kynnyksen toiminta, kuntoliikunta, höntsäryhmät sekä erilaiset harrastepolut nähdään tulevaisuuden kasvusuuntina. Seuroilta ja yhdistyksiltä odotetaan kykyä tarjota toimintaa erilaisille kohderyhmille. Erityisesti lasten liikuttaminen, liikunnallisen elämäntavan tukeminen ja mahdollisuus osallistua ilman kilpailullisia tavoitteita nousevat tärkeiksi tehtäviksi.
Digitalisaatio, palveluiden helppo saavutettavuus ja kuluttajakäyttäytymisen muutokset näkyvät myös liikunta- ja urheiluseuroissa. Harrastajat ja heidän perheensä odottavat laadukasta viestintää, osaavia ohjaajia, toimivia harjoitusolosuhteita ja sujuvia palveluita. Urheiluseurojen toimintaan kohdistuu yhä enemmän odotuksia, vaikka toiminta perustuu edelleen pitkälti vapaaehtoistyöhön. Tämä kasvattaa painetta kehittää toimintaa ammattimaisempaan suuntaan sekä huolehtia valmentajien, ohjaajien ja vapaaehtoisten jaksamisesta. Yksi vahvasti esiin nouseva kasvava ilmiö on yhteistyön merkityksen lisääntyminen. Seurojen väliset verkostot, yhteiset tapahtumat, yhteiset joukkueet ja osaamisen jakaminen nähdään tulevaisuudessa yhä tärkeämpinä. Erityisesti alueilla, joissa väestö vähenee ja harrastajamäärät pienenevät, yhteistyöstä tulee entistä enemmän toiminnan edellytys. Samalla se tarjoaa mahdollisuuden rakentaa laajempia harrastuspolkuja ja vahvempia liikuntayhteisöjä.
Tulevaisuuden seura muuttuvassa maailmassa
Urheiluseurat ja yhdistykset ovat jo pitkään olleet suomalaisen liikuntakulttuurin kivijalka. Ne tarjoavat mahdollisuuksia harrastamiseen, yhteisöllisyyteen ja hyvinvoinnin edistämiseen kaikenikäisille. Yhteiskunnan muuttuessa myös seurojen toimintaympäristö muuttuu, mikä haastaa seurat tarkastelemaan omaa rooliaan uudesta näkökulmasta. Tulevaisuustyön yhteydessä tarkasteltiin useita seurojen asemaan ja toimintaympäristöön vaikuttavia ilmiöitä. Osa niistä arvioitiin väheneviksi, osa suhteellisen pysyviksi ja osa selvästi voimistuviksi tulevina vuosina.
Tulevaisuustyöpajojen perusteella erityisesti perinteisten urheiluseurojen vetovoimaan liittyy epävarmuutta. Ihmisillä on yhä enemmän vaihtoehtoja vapaa-aikansa käyttämiseen, ja omaehtoinen liikunta, kaupalliset palvelut sekä digitaalinen viihde kilpailevat ihmisten ajasta. Myös sitoutuminen pitkäjänteiseen seuratoimintaan voi heikentyä, mikä haastaa seuroja uudistamaan toimintaansa. Osassa tulevaisuustyöpajakeskusteluissa nousi esiin, että liikunnanohjaajien ja perinteisen asiantuntijuuden arvostus voi muuttua, kun tietoa ja harjoitusohjeita on helposti saatavilla verkossa ja tekoälypohjaisissa palveluissa. Tämä ei kuitenkaan poista ohjaajien merkitystä, vaan korostaa heidän kykyään tarjota sitä, mitä teknologia ei pysty tarjoamaan: kohtaamista, kannustusta ja yhteisöllisyyttä.
Ikääntyneiden liikkujien näkökulmasta myös digitalisaation merkityksen nähtiin paikoin vähenevän. Teknologian sijaan aidot ihmiskontaktit ja kasvokkain tapahtuva vuorovaikutus voivat muodostua entistä tärkeämmiksi hyvinvoinnin lähteiksi.
Yhdessä enemmän – myös tulevaisuudessa
Vaikka toimintaympäristö muuttuu, yksi asia näyttää säilyvän: liikunnan merkitys ihmisten elämässä. Liikunnan tarve ei katoa, vaikka harrastamisen muodot muuttuvat. Ihmiset tarvitsevat jatkossakin mahdollisuuksia liikkua, oppia uusia taitoja ja kuulua yhteisöihin. Myös yhteisöllisyyden perusmerkitys nähdään säilyvän vahvana. Seurat tarjoavat edelleen ympäristöjä, joissa ihmiset voivat kokea yhteenkuuluvuutta, löytää ystäviä ja osallistua merkitykselliseen toimintaan. Monille juuri tämä erottaa seuratoiminnan muista liikuntapalveluista. Seurojen yleisen arvostuksen arvioidaan myös säilyvän melko vakaana. Vaikka toimintaympäristö muuttuu, seuratoiminta nähdään edelleen tärkeänä osana paikallista hyvinvoinnin edistämistä ja yhteisöjen rakentamista.
Selvimmin kasvavina ilmiöinä nähtiin digitalisaatio, yhteisöllisyyden tarve, vastuullisuus sekä väestön monimuotoistuminen. Digitalisaatio tulee vaikuttamaan lähes kaikkeen seuratoimintaan. Viestintä, markkinointi, jäsenhallinto, harjoittelun seuranta ja tapahtumien järjestäminen tapahtuvat yhä enemmän digitaalisten ratkaisujen avulla. Samalla seurat tarvitsevat uudenlaista osaamista sekä henkilöstöltä että vapaaehtoisilta.
Fyysisen aktiivisuuden polarisaation arvioidaan myös kasvavan. Osa ihmisistä liikkuu paljon ja tavoitteellisesti, kun taas osa jää liikunnan ulkopuolelle. Tämä asettaa seuroille tärkeän tehtävän: kuinka tavoittaa ne ihmiset, jotka eivät vielä löydä tietään liikunnan pariin.
Yhteisöllisyyden merkityksen uskotaan korostuvan entisestään. Yksinäisyyden lisääntyessä ihmiset etsivät paikkoja, joissa voivat kohdata muita ja tuntea kuuluvansa joukkoon. Seuroilla on tässä ainutlaatuinen mahdollisuus toimia paikallisina yhteisöjen rakentajina. Myös yhdenvertaisuuden, monikulttuurisuuden ja väestön monimuotoistumisen merkitys kasvaa. Tulevaisuuden seuratoiminnassa tarvitaan entistä enemmän avoimuutta, saavutettavuutta ja kykyä kohdata erilaisista taustoista tulevia ihmisiä. Lisäksi ilmastonmuutos ja vastuullisuus tulevat vaikuttamaan yhä vahvemmin seurojen toimintaan. Rahoittajat, yhteistyökumppanit ja jäsenet odottavat vastuullisia toimintatapoja, ja ympäristövastuun huomioiminen tulee osaksi normaalia seurajohtamista.
Talouden uusi todellisuus – elinvoimainen seura myös huomenna
Seuratoiminnan tulevaisuutta tarkasteltaessa yksi teema nousee ylitse muiden: talous. Vaikka seurojen tärkein tehtävä on tarjota mahdollisuuksia liikkumiseen, harrastamiseen ja yhteisöllisyyteen, kaiken toiminnan taustalla vaikuttavat resurssit, joiden merkitys näyttää tulevina vuosina korostuvan entisestään. Tulevaisuuden seuratoiminnassa taloudellinen toimintaympäristö muuttuu. Osa nykyisistä rahoituslähteistä näyttää heikkenevän, osa säilyvän ennallaan ja samalla uusia mahdollisuuksia syntyy. Muutokset eivät kuitenkaan tarkoita pelkästään uhkia – ne avaavat myös tilaa uudenlaiselle ajattelulle ja toimintamalleille.
Julkisen rahoituksen väheneminen haastaa seuroja
Tulevaisuustyöpajojen arvioiden perusteella suurimpina vähenevinä tekijöinä nähdään kotitalouksien ostovoima sekä kuntien ja valtion tarjoamat tuet ja avustukset. Monessa seurassa arvioidaan, että perheiden taloudellinen liikkumavara pienenee, jolloin harrastamiseen käytettävää rahaa joudutaan harkitsemaan entistä tarkemmin. Samalla kun julkinen rahoitus kiristyy, seurojen on löydettävä uusia tapoja turvata toimintansa. Tämä voi tarkoittaa uusia kumppanuuksia, aktiivisempaa varainhankintaa tai toimintatapojen uudistamista. Talouden kiristyminen näkyy myös huolena harrastajamäärien kehityksestä, sillä harrastukset ovat usein yksi niistä menoeristä, joista kotitaloudet säästävät ensimmäisten joukossa.
Kaikki ei kuitenkaan ole muutoksessa. Osa tulevaisuustyöpajaan osallistuneista seuratoimijoista arvioi, että esimerkiksi kuntien tukitaso, valtionavustukset tai harrastamisen kustannukset pysyvät omalla kunnan alueella melko ennallaan. Tämä kertoo siitä, että seurakentän toimintaympäristöt vaihtelevat Itä-Suomessa alueittain. Vaikka merkittäviä parannuksia ei välttämättä ole näköpiirissä, vakauskin on tärkeä viesti. Se mahdollistaa pitkäjänteisen suunnittelun ja antaa seuroille aikaa valmistautua tuleviin muutoksiin. Samalla se muistuttaa, että jokainen seura toimii omassa paikallisessa toimintaympäristössään, jossa ratkaisut voivat olla erilaisia.
Yritysyhteistyöstä ja hankkeista kasvun moottoreita
Selkeimmin kasvavina tekijöinä nähtiin yritysyhteistyön merkitys, hankerahoituksen rooli sekä uusien varainhankintakeinojen tarve. Myös harrastuspaikkojen kustannusten arvioidaan kasvavan, mikä lisää painetta löytää uusia tulonlähteitä. Yritysyhteistyö nähdään yhä useammin paljon laajempana kokonaisuutena kuin pelkkänä sponsorointina. Kumppanuuksien avulla voidaan tukea harrastajien osallistumista, mahdollistaa koulutuksia, hankkia välineitä ja kehittää toimintaa pitkäjänteisesti. Myös hankerahoituksen merkitys kasvaa. Hankkeet tarjoavat mahdollisuuksia kokeilla uusia toimintamalleja, tavoittaa uusia kohderyhmiä ja kehittää seuratoimintaa. Samalla ne edellyttävät osaamista, aikaa ja kykyä rakentaa vaikuttavia kokonaisuuksia.
Yksi vahva viesti tulevaisuustyöpajojen keskusteluista on myös se, että uusia varainhankinnan keinoja tarvitaan jatkuvasti. Tapahtumat, yhteistyöhankkeet, palvelut, digitaaliset ratkaisut ja erilaiset yhteisölliset kampanjat voivat muodostua tulevaisuuden tärkeiksi tulonlähteiksi.
Tulevaisuus tehdään seurassa
Toimintaan osallistumiseen liittyvät muutokset kertovat ennen kaikkea seuratoiminnan murroksesta. Vapaaehtoisia on vähemmän, mutta heidän merkityksensä kasvaa. Kilpailullisuus säilyy, mutta harrastamisen merkitys vahvistuu. Ikääntyminen muuttaa kohderyhmiä, ja harrastajien odotukset kasvavat. Menestyvät urheiluseurat ja yhdistykset ovat tulevaisuudessa niitä, jotka pystyvät rakentamaan yhteisöllisyyttä, tarjoamaan erilaisia osallistumisen tapoja ja tekemään yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. Tulevaisuuden seurassa tärkein resurssi ei ole raha tai rakennukset – vaan ihmiset, jotka haluavat liikkua, osallistua ja tehdä yhdessä. Tulevaisuuden seura ei myöskään menesty pelkästään tarjoamalla harjoituksia ja kilpailuja. Menestyvät seurat ovat yhteisöjä, jotka osaavat hyödyntää teknologiaa, toimia vastuullisesti, huomioida erilaiset ihmiset ja rakentaa vahvaa yhteisöllisyyttä. Vaikka toimintaympäristö muuttuu, seurojen perustehtävä säilyy samana: tarjota ihmisille mahdollisuus liikkua, kehittyä, kohdata muita ja kuulua yhteisöön. Juuri tästä tehtävästä voi muodostua seurojen suurin vahvuus myös tulevaisuudessa.
Seurojen ja yhdistysten talouden tulevaisuus ei rakennu yhden ratkaisun varaan, vaan useiden tulonlähteiden yhdistelmälle. Menestyvät seurat ovat niitä, jotka uskaltavat uudistua, rakentavat kumppanuuksia ja löytävät uusia tapoja rahoittaa toimintaansa samalla, kun harrastamisen saavutettavuus pidetään mahdollisimman hyvänä. Talouden näkökulmasta tulevaisuuden seura ei ole pelkästään liikuttaja tai harrastusten järjestäjä. Se on myös verkostojen rakentaja, kumppanuuksien kehittäjä ja aktiivinen resurssien hankkija. Juuri tässä muutoksessa piilee myös mahdollisuus rakentaa entistä vahvempaa, elinvoimaisempaa ja vaikuttavampaa seuratoimintaa.
