Liikunta-ala on muutoksessa, kun siihen vaikuttavat monet laajemmat yhteiskunnalliset trendit ja muutosvirrat. Tulevaisuuskyselymme ja työpajojemme tulokset paljastavat, että merkittävimpiä liikunta-alaan vaikuttavia tekijöitä ovat julkisen talouden kiristyminen, väestön ikääntyminen, teknologinen kehitys sekä yksilöllistymisen ja monikulttuurisuuden korostuminen. Näiden muutosten ymmärtäminen on keskeistä tulevaisuuden liikuntapalveluiden kehittämisessä.
Tässä blogitekstissä tarkastelemme tarkemmin keskeisimpiä tulevaisuuskyselyssämme ja -työpajoissamme esiinnousseita liikunta-alan muutosvirtoja ja niiden vaikutuksia.
Yhteiskunnalliset muutokset ja niiden vaikutuksen liikunta-alaan
Maailma ja liikunta-alakin on jatkuvassa muutoksessa, ja siihen vaikuttavat monet laajemmat yhteiskunnalliset trendit ja muutosvirrat. Tulevaisuuskyselymme ja -työpajojemme tulokset osoittavat, että merkittävimmät liikunta-alaan vaikuttavat muutosvoimat näyttäisivät olevan:
- Julkisen talouden kiristyminen
- Väestön ikääntyminen ja syntyvyyden väheneminen
- Teknologinen kehitys
Näiden lisäksi liikunta-alaan vaikuttavat terveyskäyttäytymisen polarisoituminen, monikulttuurisuus ja kansainvälistyminen, kaupallistuminen ja markkinavetoisuus sekä yksilöllistyminen ja identiteettikysymysten korostuminen. Vaikka kaupungistuminen, ilmastonmuutos ja sääntelyn kiristyminen eivät nousseet kyselyssämme kärkisijoille, nekin muovaavat osaltaan liikunta-alan tulevaisuutta. Nämä trendit yhdessä luovat sekä haasteita että mahdollisuuksia liikunta-alan toimijoille, ja niihin vastaaminen edellyttää alan ammattilaisilta uudenlaista osaamista ja innovatiivisia ratkaisuja.
Taloudelliset ja demografiset muutokset muovaavat liikunta-alaa
Tulevaisuuskyselymme tulokset osoittavat, että julkisen talouden kiristyminen on merkittävin liikunta-alan tulevaisuuteen vaikuttava tekijä (23% kyselyyn vastanneista piti sitä merkittävänä). Tämä voi asettaa haasteita alan rahoitusmahdollisuuksille, palvelujen tarjonnalle ja infrastruktuurin ylläpidolle, mikä edellyttää uudenlaisia näkökulmia ja yhteistyömalleja liikuntapalveluiden tarjoamisessa. Erityisesti kuntien liikuntajohdon juridinen, sopimus- ja hankintaosaaminen korostuu, kun resursseja on käytettävä entistä tehokkaammin.
Väestön ikääntyminen ja syntyvyyden väheneminen nousivat kyselyssämme toiseksi merkittävimmäksi trendiksi (21% kyselyyn vastanneista piti sitä merkittävänä), ja se korostui erityisesti yksityisellä sektorilla työskentelevien vastauksissa. Tulevaisuudessa ikääntyvän väestön tarpeet korostuvat, mikä luo kysyntää uudenlaisille, esteettömille ja monipuolisille liikuntapalveluille. Samalla lasten ja nuorten määrän lasku voi vaikuttaa perinteisten liikuntapalveluiden kysyntään ja edellyttää uudenlaisia lähestymistapoja nuorten liikuttamiseen.
Taloudelliset paineet ja väestörakenteen muutokset yhdessä luovat tarpeen liikunta-alan innovatiivisille ratkaisuille ja monialaiselle yhteistyölle. Asiakasrakenteen huomioiminen ja resurssien tehokas käyttö liikuntapaikoilla korostuu, kun esteettömyyden, saavutettavuuden ja tilojen monipuolisen muokattavuuden merkitys kasvaa. Osaamistarpeiden osalta korostuvat erityisesti johtamis- ja talousosaaminen, palvelumuotoiluosaaminen sekä kyky vastata eri asiakasryhmien muuttuviin tarpeisiin. Lisäksi vaikuttavuusosaamisen merkitys kasvaa, kun niukkenevien resurssien käyttöä on perusteltava entistä tarkemmin.
Teknologian ja digitalisaation vaikutukset liikunta-alaan
Teknologinen kehitys nousi kyselyssämme kolmanneksi merkittävimmäksi liikunta-alaan vaikuttavaksi trendiksi (15% kyselyyn vastanneista piti sitä merkittävänä). Digitaalisten työkalujen ja tekoälyn hyödyntäminen on muuttamassa liikunta-alan toimintamalleja merkittävästi, tarjoten uusia mahdollisuuksia hyvin laajasti esimerkiksi alan johtamiseen, valmennukseen, terveysseurantaan, hyvinvoinnin edistämiseen ja liikuntapaikkasuunnitteluun.
Digitalisaatio näkyy erityisesti valmennuksen ja liikuntapalveluiden kehityksessä. Tiedolla valmentaminen on nousemassa yhä keskeisemmäksi osaksi liikunta-alan ammattilaisten työtä. Erilaiset digitaaliset alustat ja sovellukset mahdollistavat entistä tarkemman ja yksilöllisemmän harjoittelun seurannan ja ohjaamisen. Tekoälyn hyödyntäminen voi tulevaisuudessa mullistaa henkilökohtaisen valmennuksen, kun algoritmit pystyvät analysoimaan valtavia määriä dataa ja luomaan räätälöityjä harjoitusohjelmia.
Liikuntapaikkojen ja -palveluiden digitalisoituminen on myös merkittävä trendi. Reaaliaikaisen liikuntapaikkatiedon saatavuus korostuu, mikä mahdollistaa esimerkiksi tyhjien tilojen tehokkaamman käytön. Työpajoissa puhuimme myös robotiikan lisääntymisestä liikuntapaikkojen ylläpidossa. Näin digitaalisten palvelujen ja alustojen kehittäminen voi lisätä palvelujen läpinäkyvyyttä ja resurssitehokkuutta.
Vaikka teknologia tarjoaa uusia mahdollisuuksia, se myös lisää liikkumattomuuden riskiä. Erityisesti lasten ja nuorten lisääntyvä ruutuaika ja sen vaikutukset fyysiseen ja henkiseen hyvinvointiin nousivat esiin keskusteluissamme. Tämä passivoituminen korostaa tarvetta innovatiivisille ratkaisuille, jotka yhdistävät digitaalisen maailman ja fyysisen aktiivisuuden mielekkäällä tavalla. Liikunta-alan ammattilaisten on kyettävä kehittämään ohjelmia, jotka kannustavat nuoria liikkumaan enemmän ja vähentämään ruutuaikaa.
Tulevaisuudessa liikunta-alan ammattilaisten on kyettävä hyödyntämään teknologiaa monipuolisesti työssään, oli kyse sitten valmennuksesta, liikuntapaikkojen ylläpidosta tai palveluiden markkinoinnista. Samalla on tärkeää kehittää kriittistä ajattelua ja kykyä arvioida eri teknologioiden soveltuvuutta ja vaikuttavuutta liikunta-alan eri osa-alueilla. Vaikka digitaaliset ratkaisut tarjoavat uusia mahdollisuuksia, henkilökohtaisen vuorovaikutuksen merkitys säilyy edelleen tärkeänä osana liikunta-alan palveluita.
Yksilöllistyminen ja palvelujen muutokset liikunta-alalla
Kyselymme ja työpajojemme tulokset osoittavat, että myös liikkumispalvelujen yksilöllistyminen on yksi keskeisistä tulevaisuuden suuntauksista. Tämä trendi heijastaa myös laajempaa yhteiskunnallista muutosta, jossa identiteettikysymykset ja yksilölliset tarpeet korostuvat.
Palvelumuotoiluosaamisen merkitys korostuu tässä muutoksessa. Liikunta-alan ammattilaisten on kyettävä suunnittelemaan ja toteuttamaan palveluja, jotka vastaavat erilaisten asiakasryhmien tarpeisiin. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi ikääntyneille suunnattuja esteettömiä liikuntapalveluja, monikulttuurisia liikuntaryhmiä tai digitaalisia valmennuspalveluja etätyöntekijöille. Mielenterveysongelmien lisääntyminen luo myös tarvetta liikuntapalveluille, jotka huomioivat sekä fyysisen että psyykkisen hyvinvoinnin.
Valmennuksen kaupallistuminen (“valmennuksesta bisnestä”) on osa tätä kehitystä. Yhä useammat ihmiset etsivät räätälöityjä liikuntapalveluja, jotka vastaavat heidän henkilökohtaisiin tavoitteisiinsa ja elämäntilanteeseensa. Tämä näkyy esimerkiksi henkilökohtaisen valmennuksen kysynnän kasvuna ja erilaisten yksilöllisten liikuntasovellusten suosion lisääntymisenä. Samalla urheilu- ja liikuntavalmennuksen välinen ero on kasvamassa. Kilpaurheiluun tähtäävä valmennus eriytyy yhä selkeämmin yleisestä hyvinvointiin ja terveyteen keskittyvästä liikuntavalmennuksesta. Tämä kehitys edellyttää valmentajilta ja ohjaajilta entistä erikoistuneempaa osaamista ja kykyä vastata asiakkaiden yksilöllisiin tarpeisiin.
Yksilöllistymisen trendi näkyy myös siinä, miten liikunta-alan palveluja tulisi markkinoida ja tarjota. Asiakaslähtöisyys ja vuorovaikutusosaaminen nousevat yhä tärkeämmiksi taidoiksi. Liikunta-alan ammattilaisten on pystyttävä kommunikoimaan tehokkaasti erilaisten asiakasryhmien kanssa ja ymmärtämään heidän yksilöllisiä tarpeitaan ja motivaatiotekijöitään. Yhteisöllisyyden puute ja vapaaehtoistoiminnan väheneminen haastavat perinteisiä toimintamalleja urheiluseuroissa. Liikunta-alan ammattilaisten onkin tärkeää löytää keinoja aktivoida yhteisöjä ja kannustaa osallistumiseen, jotta liikunnan ilo säilyy ja kasvaa eri ikäryhmien keskuudessa.
Liikunta-alan tulevaisuuden trendit ja monialainen yhteistyö
Kyselymme ja työpajojemme tulokset osoittavat, että liikunta-ala on merkittävien muutosten edessä, kun yhteiskunnalliset trendit muovaavat sen toimintaympäristöä:
- Julkisen talouden kiristyminen ja väestörakenteen muutokset asettavat haasteita liikuntapalveluiden järjestämiselle ja rahoitukselle.
- Teknologian ja digitalisaation kehitys muuttaa liikunta-alan toimintamalleja, tarjoten uusia mahdollisuuksia valmennukseen ja terveysseurantaan.
- Yksilöllistymisen trendi näkyy räätälöityjen liikuntapalveluiden kysynnän kasvuna, mikä korostaa asiakaslähtöisyyden ja palvelumuotoilun merkitystä.
- Terveyskäyttäytymisen polarisoituminen ja kansansairauksien lisääntyminen vahvistavat liikunnan merkitystä terveyden edistämisessä, mikä luo tarvetta tiiviimmälle yhteistyölle terveydenhuollon kanssa.
- Monikulttuurisuuden lisääntyminen tuo uusia mahdollisuuksia, mutta myös haasteita, jotka edellyttävät kulttuurisensitiivistä lähestymistapaa.
- Kestävä kehitys ja vastuullisuus ovat yhä tärkeämpiä liikunta-alalla, vaikuttaen esimerkiksi liikuntapaikkojen suunnitteluun.
Nämä trendit korostavat monialaisen yhteistyön merkitystä. Liikunta-alan tulevaisuus rakentuu yhä enemmän yhteistyössä terveydenhuollon, koulutuksen ja teknologia-alan kanssa. Vain laaja-alaisen yhteistyön avulla voimme vastata tulevaisuuden haasteisiin ja edistää kansalaisten hyvinvointia muuttuvassa maailmassa. Tulevaisuuden liikunta-ala on monimuotoinen, teknologiaa hyödyntävä ja vahvasti verkostoitunut, mutta säilyttää ytimessään inhimillisen kosketuksen ja liikunnan ilon.
Olemme tehneet liikunta-alan tulevaisuustyötä syksyllä 2024 tulevaisuustyöpajoissamme, joista voit lukea blogistamme:
Marko Tanskanen
Digipedagogi
Itä-Suomen Liikuntaopisto
SportEdu-hanke
